App Store

Google Play

{{seriesTitle}} - La série de livres

Details page - Device banner - 894x1036

Entrez dans un monde infini d'histoires

Écouter et lire

Gun-Britt Sundström

Feministisen klassikon uusi tuleminen

Suhteista parhain kertoo villistä ja älyllisestä 1970-luvusta, naisen asemasta ja vapaasta rakkaudesta, joka ei ehkä olekaan niin vapaata.

Martina on nuori opiskelija 1960- ja 1970-luvun taitteen Tukholmassa. Hän kohtaa filosofiaa opiskelevan Gustavin, ja heidän välilleen syntyy suhde. Ympärillä yhteiskunta on murroksessa, uskotaan vapaisiin suhteisiin ja ydinperheen katoamiseen, mutta Martina saa huomata, että ihanteet ja todellisuus eivät kohtaa. Jonkun pitäisi aina suhteessa taipua, mutta onko sen oltava nainen? 1970-luvun Ruotsissa Sundströmin keskusteluromaanin vaikutus oli järisyttävä, ja sen kerrotaan synnyttäneen varsinaisen avioeroaallon.

Suhteista parhain ilmestyi suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1979. Siitä on tullut Ruotsissa arvostettu ja keskusteltu klassikko, ja se on valittu toisena ruotsalaisena romaanina kuuluisaan Penguin Classics -sarjaan.

GUN-BRITT SUNDSTRÖM (s. 1945) on ruotsalainen kirjailija, kääntäjä ja kirjallisuuskriitikko. Hän on työskennellyt kulttuuritoimittajana, osallistunut ruotsin kielen kielilautakunnan työhön, kääntänyt ruotsiksi mm. Jane Austenia ja kirjoittanut useita kirjoja, joista Suhteista parhain on tunnetuin. Vuonna 2019 Sundström sai Helgapriset-kaunokirjallisuuspalkinnon.

Johanna Kokko

Tammi

Keltainen kirjasto

Suhteista parhain

Marja Alopaeus

Rachel Kushner

Uusi kirjailija Keltaisen kirjaston juhlavuonna!

Luomisen järvi on trilleri, parodia ja syvällinen tutkielma ihmiskunnan aamuhämäristä. Mutta ennen kaikkea se on kirjallinen tapaus.

Amerikkalainen peiteagentti Sadie Smith saa tehtäväkseen soluttautua ranskalaisten ympäristöaktivistien kommuuniin ja tuhota heidät. Paatuneelle Sadielle tehtävä on helppo, kunnes hän huomaa viehättyvänsä ryhmän karismaattisen johtajan, Bruno Lacomben, idealismista vähän liikaakin. Neandertalinihmisen ylivertaisuuden nimeen vannova Bruno on vakuuttunut, että ihmiskunta voi pelastua vain palaamalla primitivismiin. Mitä jos sivilisaatio onkin täysin turhaa? Rachelin Kushnerin häikäisevä romaani metsästää merkityksiä menneen ja tulevan ristitulesta, sieltä missä nykyisyys on pelkkä jalanjälki hiekassa.

Amerikkalainen Rachel Kushner (s. 1969) on tällä hetkellä ainoa kirjailija, joka on koskaan ollut ehdolla National Book Award -palkinnon saajaksi niin ensimmäisellä kuin toisellakin romaanillaan. Yhteiskunnallisia ja feministisiä aiheita teoksissaan käsittelevä Kushner pääsi lukemaan poliittista taloustiedettä Berkeleyn yliopistoon vain 16-vuotiaana. Hänen ensimmäinen romaaninsa Telex from Cuba ilmestyi 2008. Toisesta romaanistaan The Flamethrowers hän sai sekä vuoden 2014 Folio-palkinnon että James Tate Black -palkinnon. Clarice Lispectoriin, Don Delilloon ja John Steinbeckiin verrattu Kushner asuu Los Angelesissa miehensä ja poikansa kanssa.

Talvikki Eerola

Luomisen järvi

Arto Schroderus

Haruki Murakami

Vihdoin uutta Murakamia!

Maagisen realismin mestari Murakami punoo mystisen kertomuksen matkasta mielikuvituskaupunkiin, jonne astuessa tämän maailman säännöt saa unohtaa.

Poika menettää elämänsä rakkauden, kun tyttöystävä katoaa jälkiä jättämättä. Aikuisena hän eräänä päivänä herää tytön keksimästä kummallisesta kaupungista, joka on tuttu jo menestysteoksesta Maailmanloppu ja ihmemaa. Mutta löytyykö kaupungin muurien sisäpuolelta kadotettu rakkaus vai jotain ihan muuta? Omintakeisella tyylillään Murakami yhdistelee arkista taianomaiseen ja eriskummalliseen, eikä lukija voi arvata, mitä tuleman pitää.

Haruki Murakami (s. 1949) on julkaissut romaaneja, novelleja ja tietokirjoja, joita on käännetty yli 50 kielelle. Lisäksi hän on opiskellut elokuva-alaa ja perustanut jazzklubin. Mestarikertojan kirjoista otetaan Japanissa miljoonapainoksia, ja kansainvälinen suosio on yhtä huikea. Yhä useampi uskoo, että jonain päivänä Murakami saa Nobel-palkinnon.

Toni Kamula

Kaupunki ja sen epävakaa muuri

Antti Valkama

Colm Tóibín

Uuden elämän kynnyksellä Brooklynissä

Brooklyn kuvaa maahanmuuttajan tuntoja hienovaraisen oivaltavasti. Täydellisen kaunis romaani säilyy mielessä pitkään.

Eilis Lacey joutuu monien irlantilaistyttöjen tavoin muuttamaan paremman elämän toivossa Amerikkaan. Uudessa maassa Eilis potee koti-ikävää ja vierauden tunnetta, vaikka hänellä on töitä tavaratalon myyjättärenä ja vuokrahuone irlantilaisen rouva Kehoen luona. Tansseissa hän tapaa italialaistaustaisen Tonyn, ja tunteet heidän välillään syvenevät.

Juuri kun elämä alkaa asettua uomiinsa, kotoa Irlannista tulee pysäyttävä viesti. Eilis joutuu palaamaan Irlantiin ja tekemään elämänsä tärkeimmän ratkaisun.

Irlantilainen Colm Tóibín (s. 1955) on kirjoittanut romaaneja, novelleja, esseitä, näytelmiä ja lehtiartikkeleita. Hänen teoksiaan on käännetty yli 30 kielelle ja hän on saanut niistä useita kirjallisuuspalkintoja. Tóibín on ollut kahdesti Booker-ehdokkaana ja romaanista Brooklyn hän sai vuoden 2009 Costa-palkinnon.

Anna Paavilainen

Brooklyn

Kaijamari Sivill

Orhan Pamuk

Nobelistin teos islamilaisuuden ja länsimielisyyden ristiriidoista

Lumen keskushenkilö Ka on 42-vuotias runoilija, kotoisin Istanbulista mutta asunut 12 vuotta poliittisena pakolaisena Saksassa. Äidin kuoltua Ka palaa Istanbuliin ja lähtee sieltä Karsiin Itä-Turkkiin tekemään juttusarjaa tulevista vaaleista ja nuorten naisten itsemurha-aallosta. Karsissa hän toivoo myös tapaavansa nuoruudenrakastettunsa Ipekin. Kan saavuttua kaupunkiin siellä alkaa tapahtua: poliittinen murha, vallankaappaus ja siihen liittyvät voimatoimet, kaappauksen kukistuminen, lisää murhia.

Kars näyttää olevan nyky-Turkki pienoiskoossa: Pamuk on sijoittanut sinne maansa kansalaisten koko kirjon samoin kuin viime vuosituhannen lopun poliittiset tapahtumat. Lumi on poliittinen romaani mutta vailla tendenssiä: oikeaa ideologiaa ei löydy, absoluuttista totuutta ei ole tarjolla. Suomalaiselle lukijalle Lumi antaa mahdollisuuden tutustua islamilaiseen yhteiskuntaan, joka useimmille on yhä kovin outo. Poliittinen ja dokumentoiva ote kietoutuu romaanissa tsehovilaiseen tunnelmaan, pienen maaseutukaupungin surumielisyyteen ja jopa satumaisuuteen.

Nyky-Turkin merkittävin kirjailija Orhan Pamuk on asunut koko ikänsä Istanbulissa. Hän kasvoi kosmopoliittisessa suurperheessä ja kävi amerikkalaista koulua. Hän opiskeli arkkitehtuuria ja suoritti journalistin tutkinnon. Hän on opettanut Colombia-yliopistossa Yhdysvalloissa. Time-lehti valitsi vuoden 1999 lopulla Pamukin yhdeksi 14 eurooppalaisesta, joiden uudenlainen ajattelu näyttää maanosalle tietä uudelle vuosituhannelle.

Unto Nuora

Lumi

Tuula Kojo

John Irving

Suosikkitekijän tragikomedia palaa Garpin maailman teemoihin vuosikymmeniä viisaampana

1950-luvun Uudessa-Englannissa asuva Billy Abbott on teatteriperheen vesa. 13-vuotiaan Billyn äiti on First Sisterin pikkukaupungissa toimivan harrastelijateatterin kuiskaaja, komea isäpuoli armoitettu ensirakastaja. Naisroolit jaetaan tädin ja isoisän kesken, joskin kaitaluinen isoisä on leningissä uskottavampi kuin siveä Muriel-täti. Katsomossa istuva isoäiti ei tiedä, kumpaa paheksuisi enemmän, puolihameissa turhankin hyvin viihtyvää miestään vai Billyn kadonnutta isää. Ei siis ihme, että Billy päätyy salaamaan orastavat seksuaaliset epäilyksensä.

Mutta ihastumista vääriin ihmisiin ei voi välttää. Painijoukkueen kauniskasvoinen kapteeni Jacques Kittredge ja epäilyttävän leveäharteinen kirjastonhoitaja neiti Frost ovat vain alkusoittoa Billyn alati mutkikkaammassa rakkauselämässä. Biseksuaali Billy saa pian huomata, että ahdasmielisyys ei rajoitu pikkukaupunkeihin. Mutta Billy ei anna periksi. Ura menestyskirjailijana rakentuu vankalle uskolle, että seksuaalinen suuntautuminen ei ole ihmisyyden mitta.

John Irvingin uskaliain ja kunnianhimoisin romaani on puhdasverinen tragikomedia, joka palaa rakastetun Garpin maailman teemoihin – vuosikymmeniä viisaampana. Tuiman katseen tuttu pilke saa aavistelemaan, että tie helvettiin on mitä luultavimmin moraalisella ylenkatseella kivetty.

Jukka Pitkänen

Minä olen monta

Kristiina Rikman

Paul Auster

Miksi muistamme tietyt hetket mutta unohdamme toiset?

Baumgartner on tiivis mutta kokoaan suurempi kertomus rakkaudesta, muistista ja surusta, täynnä myötätuntoa, herkkyyttä ja Paul Austerin taitoa nähdä kauneutta pienimmissäkin haihtuvissa hetkissä.

Sy Baumgartner on vanheneva kirjailija ja filosofian professori, jonka elämää leimaa syvä rakkaus yhdeksän vuotta aiemmin kuollutta vaimoa kohtaan. Romaani tutkii kaipauksen teemaa seuraten muistin ja muistamisen säikeitä 40 vuoden ajalta. Ensikohtaaminen köyhinä opiskelijoina, työn, kirjoittamisen ja intohimon täyttämät vuosikymmenet ja lopulta paluu kaiken alkuun, nuoruuteen Newarkissa siirtolaisperheessä.

“Austerilla todella on lumoojan kykyjä.”—New York Review of Books

Paul Auster (s. 1947 -2024) opiskeli Columbian yliopistossa ja asui sen jälkeen neljä vuotta Ranskassa. Suurimman osan elämästään hän vietti New Yorkissa. Ennen kirjailijaksi ryhtymistään hän teki mitä moninaisimpia töitä mm. öljytankkerilla, puhelinkeskuksessa ja Ranskan maaseudulla. Austerin tuotanto käsittää romaaneja, muistelmia, esseitä, runoja ja elokuvakäsikirjoituksia. Lisäksi hän teki käännöksiä ranskasta englantiin. Austerin kirjallinen kuuluisuus alkoi 1980-luvun puolivälissä julkaistusta New York -trilogiasta, joka on kolmen omintakeisen salapoliisiromaanin sarja. Hän oli yksi Yhdysvaltain arvostetuimmista nykykirjailijoista.

Baumgartner

Abdulrazak Gurnah

Nobelistin omakohtainen tarina siirtolaisuudesta

Mestarikertojan häikäisevä taidonnäyte kertoo juurettomuudesta, sopeutumisen vaikeudesta ja perhesalaisuuksien tuhovoimasta.

Salim uskoo, ettei isä halua häntä. Isä on lähtenyt kotoa mitään selittämättä, eikä äidiltäkään saa vastauksia. Kun pojalle tarjoutuu mahdollisuus muuttaa Sansibarista Lontooseen opiskelemaan, kauan ei tarvitse miettiä. Mutta ei tiedä nuori Salim, millaista on maahanmuuttajan arki kylmänkolkossa Englannissa, eikä arvaa sitäkään, mitä seuraa kun vuosien jälkeen palaa kotiin, valheiden pesään.

Kivisydän kuljettaa 1960-luvun Sansibarista 1990-luvun Lontooseen ja valaisee siirtolaisen musertavaa kokemusta siitä, ettei kuulu mihinkään. Romaani heijastelee Gurnahin omaa elämäntarinaa. Gurnah on unohdetun Afrikan ääni, taiturimainen tarinanpunoja, joka löytää hiljaista kauneutta kipeistäkin tilanteista.

Abdulrazak Gurnah (s. 1948) on Isossa-Britanniassa asuva, englanniksi kirjoittava kirjailija. Hän lähti kotimaastaan, nykyisen Tansanian Sansibarista, poliittisena pakolaisena 18-vuotiaana. Kentin yliopistossa akateemisen uransa tehnyt Gurnah on englannin kielen ja postkolonialistisen kirjallisuuden emeritusprofessori. Hän on julkaissut kymmenen romaania sekä novelli- ja esseekokoelmia. Vuonna 2021 Gurnah voitti Nobelin kirjallisuuspalkinnon.

Kivisydän

Einari Aaltonen

Claire Keegan

Kasvattitytön tarina.

Kasvatti on kokoaan suurempi kertomus osattomuudesta, huolenpidosta ja sen puutteesta, pyyteettömästä rakkaudesta ja suuresta kaipauksesta. Teoksesta filmatisoitu elokuva Hiljainen tyttö oli Irlannin Oscar-ehdokas 2022.

Köyhän irlantilaisperheen tyttö lähetetään kesäksi maatilalle tuntemattomien sijaisvanhempien hoiviin, eikä hän tiedä milloin kotiin pääsee takaisin. Ensimmäisen kerran hän saa osakseen rakkautta ja hoivaa, häntä kuunnellaan ja autetaan. Hyvien ihmisten keskuudessa on iloa ja onneakin, mutta myös tyhjyyttä ja surua, joka avautuu tytölle vähitellen. Keegan kuvaa henkilöitään äärimmäisellä herkkyydellä ja tarkkuudella. Kasvatti on moderni klassikko.

“Äärimmilleen hiottua kauneutta.” THE GUARDIAN

“Tšehovin veroinen.” David Mitchell

Claire Keegan (s. 1968) syntyi ja kasvoi Irlannissa suuren perheen nuorimmaisena. Hän on opiskellut englantia ja politiikan tutkimusta New Orleansissa ja kirjoittamista Walesin ja Dublinin yliopistoissa. Keeganin novellit ja pienoisromaanit ovat voittaneet lukuisia palkintoja, ja Nämä pienet asiat oli vuoden 2022 Booker-ehdokkaana. Keegan opettaa kirjoittamista useissa arvostetuissa yliopistoissa.

Laura Birn

Kasvatti

Unohtumaton kertomus myötätunnosta ja toivosta.

Claire Keeganin palkittu ja kiitetty Nämä pienet asiat hohtaa valoa keskellä suvaitsemattomuuden pimeyttä.

Joulu lähestyy, irlantilainen pikkukaupunki on hiljainen varhain aamulla. Bill Furlong lähtee toimittamaan hiiliä luostariin ja kohtaa nuoren tytön, jonka kohtalo järkyttää häntä sydänjuuria myöten. Kohtaaminen saa miehen asettumaan kirkkoa ja tuomitsevaa ilmapiiriä vastaan, vaikka oma perhe ja koko kaupunki toivovat hänen unohtavan näkemänsä ja vaikenevan.

”Hillitty, syvästi moraalinen kirja täynnä rakkautta ja toivoa.” THE GUARDIAN

”Huikea. Claire Keegan tekee jokaisesta hetkestä todellisen ja merkityksellisen.” Colm Tóibín

"Jokainen sana on juuri oikea ja juuri oikealla paikalla, ja lopputulos on monisävyinen ja syvästi liikuttava." Hilary Mantel

Claire Keegan (s. 1968) syntyi ja kasvoi Irlannissa suuren perheen nuorimmaisena. Hän on opiskellut englantia ja politiikan tutkimusta New Orleansissa ja kirjoittamista Walesin ja Dublinin yliopistoissa. Keeganin novellit ja pienoisromaanit ovat voittaneet lukuisia palkintoja, ja Nämä pienet asiat oli vuoden 2022 Booker-ehdokkaana. Keegan opettaa kirjoittamista useissa arvostetuissa yliopistoissa.

Nämä pienet asiat

Napakymppi Keltaisen kirjaston suosituimmalta kirjailijalta

Hersyvää huumoria ja sydämeenkäyvää haikeutta limittävä romaani on rakkaustarina, kummitusjuttu ja kirjallinen nyrkinpuinti elämälle, jonka juoni polveilee miten lystää.

On joitakin asioita, joita voi muuttaa paremmaksi. Ja joitakin jotka eivät voi enää huonommaksi muuttua. Sen saa kokea kirjailija Adam Brewster matkattuaan Aspeniin etsimään vastauksia kysymyksiin, joita hänen alppihiihtäjä-äitinsä vältteli koko ikänsä. Eikä ihme: löytääkseen elämänsä punaisen langan Adamin on kohdattava joukko aaveita. Osa hauskoja, osa lohdullisia ja osa vain puoliksi kuolleita, mutta kaikki ne kertovat pohjimmiltaan samaa: John Irving painii edelleen amerikkalaisen nykykirjallisuuden raskaassa sarjassa.

"Kirja on pitkä. Mutta älä anna sen lannistaa. Iloitse, että tarjolla on niin paljon uutta Irvingiä! Kyse on kuitenkin John Irvingstä!" Good Morning America

Amerikkalainen John Irving (s. 1942) nousi maailmanmaineeseen vuonna 1980 julkaistulla teoksellaan Garpin maailma. Nykyajan Charles Dickensinä pidetty Irving kirjoittaa eeppisiä, mukaansatempaavia ja koskettavia romaaneja. Näihin kuuluvat muun muassa Kaikki isäni hotellit, Oman elämänsä sankari ja Ystäväni Owen Meany. Irving on saanut romaaneistaan ja muista teoksistaan lukuisia palkintoja, mm. O. Henry -palkinnon ja National Book Awardin sekä Oscar-palkinnon Oman elämänsä sankari -elokuvan käsikirjoituksesta. Viimeinen tuolihissi on hänen 20. romaaninsa.

Viimeinen tuolihissi

Aleksi Milonoff

Jennifer Egan

Internet tietää salaisuutesi, mutta se on vasta alkua.

Enteellinen romaani ihmisistä teknologian vietävinä, somesta jonka kautta pääsee toisen ihmisen tietoisuuteen. ”APUA!” – Margaret Atwood

Bix Boutonilla on liikeidea: lataa tietoisuutesi pilveen ja selaa muistojasi kuin valokuvia. Samalla saat pääsyn toisten ihmisten muistoihin, sillä jaettu tietoisuus on parempi tietoisuus. Mikä voisi mennä pieleen? Aika suuren hämäyksen sisarteos Piparkakkutalo suuri amerikkalainen romaani, jossa Jennifer Egan luo terävän katseensa perhesuhteiden epätoimivuuteen, ihmisluonnon surkuhupaisuuteen sekä uuden teknologian houkuttaviin mutta joskus niin tuhoisiin seurauksiin.

Toimittaja ja kirjailija Jennifer Egan (s. 1962) ampaisi nykykirjallisuuden maailmankartalle teoksellaanAika suuri hämäys (A Visit from the Goon Squad), jostahän sai sekä Pulitzer- että National Book Critics Circlen palkinnon. Hän on saanut useita palkintoja myös tutkivasta journalismistaan. Piparkakkutalo on hänen kuudes romaaninsa. Se oli käytännössä kaikilla merkittävillä vuoden 2022 lukulistoilla, mm. Barack Obaman, New York Timesin, Kirkus Review'n, Timen, Publishers Weeklyn, Harper's Bazaarin, Politicon ja New Yorkerin.

Piparkakkutalo

Helene Bützow

Hanya Yanagihara

Romaani joka kuohutti Amerikkaa.

Ällistyttävä, järkyttävä ja liikuttava kuvaus ystävyydestä, tummasävyinen tutkielma muistin tyranniasta ja inhimillisen sietokyvyn rajoista.

Neljä pennitöntä opiskelutoveria muuttaa New Yorkiin. Komea Willem haluaa näyttelijäksi, sukkela JB taidemaalariksi ja turhautunut Malcolm arkkitehdiksi. Nelikon keskiössä on säkenöivä, salaperäinen Jude, jonka traumaattinen menneisyys ei jätä ystävyksiä rauhaan. Siinä missä rakkaus, menestys ja addiktiot osoittautuvat vuosien mittaan ohimeneviksi ilmiöiksi, pysyttelee Jude sitkeästi kaiken avun ulottumattomissa. Rikkinäisen Juden kujanjuoksua kuvatessaan Yanagiharan kohuttu romaani sukeltaa tummista tummimpiin vesiin, mutta ystävyyden, sen kauneuden ja murheiden, tulkkina se kulkee vakaasti kohti valoa.

Vuoden parhaita kirjoja (2015): The New York Times, The Washington Post, The Wall Street Journal, NPR, Vanity Fair, Vogue, Minneapolis Star Tribune, St. Lozeuis Post-Dispatch, The Guardian, O, The Oprah Magazine, Slate, Newsday, Buzzfeed, The Economist, Newsweek, People, Kansas City Star, Shelf Awareness, Time Out New York, Huffington Post, Book Riot, Refinery29, Bookpage, Publishers Weekly, Kirkus

Pieni elämä

Emily St. John Mandel

”Täydellinen romaani.” THE WASHINGTON POST

Asema 11 -menestysteoksen hengessä jatkava Lasihotelli punoo useista tarinalinjoista vahvatunnelmaisen kertomuksen syyllisyydestä ja selviytymisestä.

Syrjäinen luksushotelli, pyramidihuijaus ja ikkunalasiin ilmestyvä pahaenteinen viesti. Huijauksessa kaiken menettänyt mies ja rahtilaivalta selittämättömästi katoava nainen. Lasihotelli on monitahoinen tutkielma valheista, joita ihmiset kertovat niin itselleen kuin toisilleenkin. Kiinteiksi kuvittelemamme rajat menneen ja tulevan, rikkaiden ja köyhien, tämän maailman ja toisten maailmojen välillä ovat todellisuudessa lasinhauraita.

Emily St. John Mandel (s. 1979) on kanadalainen kirjailija, joka on ollut ehdolla muun muassa National Book Award- ja PEN/Faulkner Award -palkintojen saajaksi. Lasihotelli on itsenäinen jatko-osa hänen palkitulle Asema 11 -romaanilleen, ja siitä on tulossa myös televisiosarja. Mandel asuu New Yorkissa.

Krista Putkonen-Örn

Lasihotelli

Édouard Louis

Luokkapetturin muotokuva.

Tarina siitä, miten väkivaltaisen ja kurjan lapsuuden eläneestä Eddy Bellegueulesta tuli palkittu kirjailija Édouard Louis.

Édouard Louis oli vain 25-vuotias, kun hänen menestysteoksensa Ei enää Eddy ilmestyi. Köyhissä oloissa kasvanut Louis onnistui tavoitteessaan: hän jätti taakseen näköalattomuuden ja raivasi itselleen tilan ranskalaisen kulttuurieliitin keskuudessa. Luokkanousu toimi kostona menneisyydelle, mutta muutoksella oli silti hintansa. Melankolinen ja säästelemätön romaani nuoren pojan päätöksestä muuttua toisenlaiseksi ihmiseksi muistuttaa, että muuttuminen on aina väistämättä myös menettämistä.

Édouard Louis (aiemmin Eddy Bellegueule, s. 1992 Hallencourtissa) kirjoitti esikoisteoksensa Ei enää Eddy vain 21-vuotiaana. Ensimmäinen kustantaja hylkäsi kirjan sillä perusteella, että sen kuvaamaa köyhyyttä ei olisi Ranskassa ollut enää sataan vuoteen. Kun kirja julkaistiin, siitä tuli arvostelumenestys, sitä myytiin yli 300 000 kappaletta, ja se herätti kiivasta poliittista keskustelua. Louis on uudistanut nykykirjallisuutta tekemällä näkyväksi työväenluokkaa ja tarinoita, joista yleensä vaietaan. Häntä onkin kutsuttu yhdeksi sukupolvensa tärkeimmistä kirjallisista äänistä. Louis on opiskellut sosiologiaa Pariisissa.

Ville-Veikko Niemelä

Muutos: metodi

Lotta Toivanen

Brit Bennett

Kirkas kertomus nuoresta rakkaudesta ja liian varhain tehdyistä valinnoista.

Mikä meidät erottaa -menestysteoksen tekijän häikäisevä romaani siitä mitä tahdomme ja siitä mihin tyydymme. Uudeksi Toni Morrisoniksi kutsuttu Brit Bennett vakiinnuttaa paikkansa tärkeimpien nykykirjailijoiden joukossa.

”Lumoava, hätkähdyttävän realistinen kuvaus siitä, kuinka menneisyys seuraa meitä aikuisuuteen asti – riippumatta siitä, kuinka kauas kotoa karkaamme.” HARPER’S BAZAAR

Viimeinen kesä ennen yliopistoa, minkään ei pitäisi olla vielä vakavaa. Kun 17-vuotias Nadia Turner sitten tulee raskaaksi ja tekee abortin, se muuttaa peruuttamattomasti kolmen nuoren elämän. Vuosia myöhemmin he joutuvat kasvotusten tekemiensä valintojen kanssa. Saiko heistä kukaan sen mitä toivoi, vai elävätkö he elämää, jonka suunnasta päättivät huomaamattaan ja aivan liian nuorina? Brit Bennettin viisas ja koskettava romaani sukeltaa syvälle perheeseen, ystävyyteen sekä tapaan, jolla menetykset ihmisiä muovaavat.

Brit Bennett (s. 1990) on kirjallisuusmaailman tuore tähti, jota on jo nyt kutsuttu uudeksi Toni Morrisoniksi. Hän julkaisi ylistetyn esikoisromaaninsa Äidit vain 26-vuotiaana. Hänen toinen teoksensa Mikä meidät erottaa vietti useita viikkoa New York Timesin bestsellerlistalla ja muun muassa TIME, BBC ja The Times Book Review valitsivat sen yhdeksi ilmestymisvuotensa parhaista kirjoista. Kaliforniassa, Yhdysvalloissa syntynyt Bennett on valmistunut Stanfordin yliopistosta.

Äidit

Maria Lyytinen

Karanteenissa satumaisella saarella

Dekkaria ja historiallista romaania yhdistelevä lukuelämys ruttoepidemian eristämästä Välimeren saaresta.

Vuonna 1901 kuvitteellisella Mingerin saarella puhkeaa rutto. Sulttaani Abdülhamit II määrää karanteeniin asukkaat, joista puolet ovat muslimeja, puolet ortodokseja. Kaikki eivät suostu tottelemaan, ja lopulta tilanne kärjistyy murhaksi. Salapoliisiromaaneja rakastava sulttaani vaatii rikoksen selvittämistä Sherlock Holmesin menetelmin, mutta ruttoa ne eivät toki pysäytä. Onko edessä koko Euroopan tuho? Yltäkylläisesti tapahtumia maalaileva Orhan Pamuk on kirjoittanut oraakkelimaisen teoksen, jossa on nähtävissä koronapandemian koko kuva, vuosia ennen sen alkamista.

Orhan Pamuk on Turkin merkittävin ja kansainvälisesti tunnetuin nykykirjailija. Häntä kiitetään erityisesti idän ja lännen ristiriitojen kuvaamisesta ja ainutlaatuisesta kyvystä rakentaa siltoja kulttuurien välille. Pamukin teokset ovat olleet suuria myyntimenestyksiä hänen kotimaassaan ja niitä on käännetty 63 kielelle. Time-lehti valitsi vuonna 1999 Pamukin yhdeksi 14 eurooppalaisesta, joiden uudenlainen ajattelu näyttää maanosalle tietä uudelle vuosituhannelle.

Ruttoyöt

”Yksi merkittävimmistä afrikkalaislähtöisistä kirjailijoista” YLE

Nobelisti Abdulrazak Gurnahin läpimurtoromaani on kasvukertomus, traaginen rakkaustarina ja kuvaus kolonialismin julmasta marssista.

Isä myy 12-vuotiaan Yusufin häijylle Aziz-sedälle. Vuodet orjana kuljettavat poikaa läpi Saksan Itä-Afrikan ja opettavat karuja totuuksia niin kotimaasta kuin siirtomaavalloista. Yusufin tarina kuvaa ansiokkaasti vieraiden voimien ja yksilön kohtaamista sekä kokonaisen mantereen murrosta aikana ennen maailmansotia. Ennen kaikkea se kuitenkin kertoo toivosta ja nuoren pojan suuresta unelmasta. Vuoden 2021 nobelisti Abdulrazak Gurnah on unohdetun Afrikan ääni, mestarikertoja, joka löytää hiljaista kauneutta toivottomistakin tilanteista.

”Paratiisi on sydäntä lämmittävä ja sydämen murskaava tutkimusmatka kolonialismin sivuvaikutuksiin.” THE GUARDIAN

Abdulrazak Gurnah (s. 1948) on Isossa-Britanniassa asuva, englanniksi kirjoittava kirjailija. Hän lähti kotimaastaan, nykyisen Tansanian Sansibarista, poliittisena pakolaisena 18-vuotiaana. Kentin yliopistossa akateemisen uransa tehnyt Gurnah on englannin kielen ja postkolonialistisen kirjallisuuden emeritusprofessori. Hän on julkaissut kymmenen romaania sekä novelli- ja esseekokoelmia. Vuonna 2021 Gurnah voitti Nobelin kirjallisuuspalkinnon.

Paratiisi

Benjamín Labatut

Mikä erottaa nerouden hulluudesta, pelastuksen tuhosta, kauheuden kauneudesta?

Häikäisevä romaani lipuu ennakkoluulottomasti faktan ja fiktion välillä valottaen 1900-luvun tieteentekijöiden monisyisiä suhteita niin toisiinsa kuin heitä ympäröivään maailmaan.

"Benjamín Labatut nousee maailmankirjallisuuden kärkijoukkoon." -KALEVA

"Benjamín Labatutin romaani käsittelee aivot nyrjäyttäviä asioita, mutta ei vaadi lukijalta teoreettisen fysiikan tietoja." -KALEVA PREMIUM

"Se on järkyttävä kirja. Se on hämmentävä kirja. Hienosti, hienosti kirjoitettu kokoelma tarinoita joissa sekoittuu fakta ja fiktio niin, että lukijan on vaikea tietää mikä täsmälleen on totta ja mikä ei." -KRISTA KOSONEN

"Benjamín Labatutin romaani jää kutittelemaan mieleen, sen synkkiin sopukoihin. Se on monitulkintainen teos, joka on taiten faktojensa ympärille kasattu kaunokirjallinen esitys tieteestä ja sen tekemisestä – aiheesta, joka ei hevin tyhjene. Kannattaa lukea!" -KIRJAVINKIT

”Synkän häikäisevä.” -THE WALL STREET JOURNAL

Erwin Schrödinger, Niels Bohr, Albert Einstein… Booker-ehdokkaaksi noussut teksti käy poikkeuksellisella tavallaan läpi merkittäviä tiedemiehiä, joiden läpimurrot ovat ruokkineet heidän tiedonjanoaan entisestään – ja aiheuttaneet niin piinallisia moraalisia kysymyksiä kuin suunnatonta inhimillistä kärsimystä. Maailman kauhea vihreys on fiktiivinen tutkielma ihmisyyden perustavanlaatuisimmista kysymyksistä W. G. Sebaldin hengessä: Missä menevät tietomme rajat? Mikä erottaa nerouden hulluudesta, pelastuksen tuhosta, kauheuden kauneudesta?

Benjamín Labatut syntyi 1980 Rotterdamissa, varttui Haagissa, Buenos Airesissa ja Limassa ja asuu nykyään Santiagossa Chilessä. 25-vuotiaana hän ei ollut kirjoittanut vielä sanaakaan proosaa ja arveli olevansa jo liian vanha kirjailijaksi, kunnes tapasi vanhan chileläisen runoilijan. Sen jälkeen hän on kirjoittanut useita kiitettyjä teoksia, joista Maailman kauhea vihreys on hänen kolmas romaaninsa. Se oli ehdolla esimerkiksi vuoden 2021 kansainvälisen Booker-palkinnon saajaksi.

Tuukka Haapaniemi

Maailman kauhea vihreys

Antero Tiittula

Svetlana Aleksijevitš

Nobelistin väkevä teos Afganistanin sodasta.

”Sotilaan rooli on ajasta ja paikasta riippumatta kammottavan samankaltainen: ruma, uuvuttava ja säälimätön, kuten Aleksijevitšin väkevä kirja osoittaa.” PUBLISHERS WEEKLY

Vuonna 1979 Neuvostoliitto siirsi joukkonsa sisällissodan repimään Afganistaniin. Haavoittuneita oli yli 50 000. Aleksijevitšin moniääninen teos antaa suunvuoron niille, joita järkyttävä sota eniten kosketti, upseereille ja jalkaväelle, sairaanhoitajille ja prostituoiduille, äideille, pojille ja tyttärille. Sinkkipojat sanoittaa Afganistanin-sodan julmuuksia ajankohtaisella, vilpittömyydessään unohtumattomalla tavalla, joka valaisee sodan mielettömyyttä ja pohjustaa myös nyky-Venäjän myllerrystä.

Svetlana Aleksijevitš syntyi 1948 Ukrainassa ja asui pitkään Minskissä Valko-Venäjällä. Hän opiskeli journalistiikkaa ja työskenteli toimittajana. Kirjailijana hän on kokeillut erilaisia tyylilajeja ja päätyi lopulta eräänlaiseen yhteisöromaaniin, kuvaamaan ihmistä poliittisen järjestelmän puristuksissa. Hän sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 2015.

Keltainen kirjasto - La série de livres

Keltainen kirjasto - La série de livres

Keltainen kirjasto livres dans l'ordre

Écouter et lire