App Store

Google Play

NO - Details page - Device banner - 894x1036

Astu tarinoiden maailmaan

Kuuntele missä ja milloin haluat

Anu Silfverberg

Long Play julkaisee tutkivaa journalismia, laajoja reportaaseja, henkilökuvia, esseitä ja muita pitkiä juttuja digitaalisessa muodossa.

Long Playn jutut ovat pidempiä kuin lehtiartikkelit mutta lyhyempiä kuin kirjat. Niiden kirjoittajat käyttävät aiheidensa parissa kuukausia, joskus jopa vuosia. Long Play haluaa julkaista vain parasta mahdollista journalismia: siis juttuja, joiden faktat on tutkittu tarkkaan, joiden tarina imaisee mukaansa, ja jotka lisäävät lukijansa ymmärrystä maailmasta.

Long Play

Tavataan ajatella, että suomalaiset eivät ole koskettelevaa kansaa ja että nykyään ihmiset eivät enää kohtaa fyysisesti. Kävi ilmi, että kumpikaan ei ole totta.

Ihmiset koskettelevat toisiaan koko ajan, silloinkin kun se ei ole välttämätöntä. Tutkijat arvelevat, että pidämme sillä tavoin joukkoamme koossa, niin kuin apinat. Juuri oikeanlainen kosketus saa ihmisen voimaan hyvin ja toimimaan sopuisasti toisten kanssa. Mutta jos yksilöiden ja yhteiskunnan hyvinvointi perustuu koskettamiselle, mitä tapahtuu kun se otetaan pois?

Hellät apinat

Nuoret korkeakoulutetut aikuiset ovat huolissaan mielenterveydestään ja pärjäämisestään, vaikka tilastojen mukaan juuri heillä pitäisi mennä oikein hyvin. Mistä millenniaalien ahdistus kumpuaa?

Stressiä, kiirettä, ahdistusta, näköalattomuutta, pakkomielteistä suorittamista ja loppuun palamisia. 28-vuotias toimittaja Oskari Onninen kuulee huoli- ja stressipuhetta ympärillään päivittäin eikä ymmärrä, mikä hänen ikätovereitaan vaivaa. Heillähän pitäisi olla asiat paremmin kuin hyvin, ainakin jos tilastoihin on uskominen. Tutkijat selittävät nuorten aikuisten ahdinkoa monilla eri tekijöillä – yksi niistä on internet, joka on tehnyt elämästä jatkuvaa vertailua ja kilpailua.

Tarpeettomia ihmisiä

Amfetamiini on Suomen suosituin kova huume. Suomessa sitä on käytetty aina enemmän kuin muualla Euroopassa ja eritoten suonensisäisesti. 2000-luvun aikana amfetamiinin käyttäjäkunta on monipuolistunut ja keskiluokkaistunut. Huumekaupan siirtyminen verkkoon on helpottanut saatavuutta, ja nykyisin Helsingissä amfetamiinia voi tilata jo kotiinkuljetuksella. Pitkäaikaiskäyttäjistä suuri osa on kuitenkin yhä huono-osaisia ihmisiä, joiden elämää varjostavat terveyshuolet ja väkivallan uhka.

Vauhdin maailma

Alkoholista tulee hyvä olo, mutta varmuudella ei tiedetä, miksi. Selvää ei ole sekään, miten ilo lopulta kääntyy painajaiseksi. Toimittaja Antti Järvi pitää alkoholista paljon, mutta hänen isänsä kuoli viinaan. ”Haluaisin jatkaa juomista, mutta en niin, että muutun isäkseni”, hän kirjoittaa. Onko se mahdollista? Vastauksen osia ovat albiinorotat, keskushermosto, alkoholilain uudistus, kokonaiskulutus, suomenruotsalainen kirjallisuus sekä vesi.

Miksi minä juon

Unesta on tullut suorite. Siksi nukahtaminen on vaikeaa yhä useammille. Unettomuudesta puhutaan nyt epidemiana – se aiheuttaa sairauksia, hulluutta ja kuolemaa. Unihäiriöt ovat lisääntyneet varsinkin työtä tekevillä. Samalla unen hallinnasta on tullut tuottoisa bisnes, jota ruokkii pelko. Mutta kasvava huoli nukkumisesta saattaa vain pahentaa ongelmaa. Toimittaja Anu Silfverberg on kärsinyt pitkään unettomuudesta eikä halua kuulla enää yhtään vinkkiä parempaan unihygieniaan. ”Uni on viimeinen oma asiamme”, hän kirjoittaa.

Yön sankarit

Kesällä toimittaja Juha Kauppisen postilaatikkoon ilmestyi kirjekuori, jossa oli muistitikku. Se sisälsi Talvivaaran kaivosta koskevat poliisin esitutkintapöytäkirjat – 4 500 sivua tulenarkaa materiaalia, johon toimittajat eivät olleet aiemmin päässeet käsiksi. Kauppinen peruutti kesälomansa ja ryhtyi lukemaan. Hänelle selvisi, että ympäristöongelmat olivat olleet kaivoksen johdon tiedossa alusta alkaen, mutta niistä ei piitattu. Kauppinen myös tapasi Talvivaaran entisiä työntekijöitä, jotka puhuvat nyt julkisuudessa ensimmäistä kertaa. Heidän mukaansa Talvivaaran prosessi ei ole koskaan toiminut.

Nopeammin, syvemmälle, tuhoisammin

Etninen profilointi on laitonta. Silti sitä tapahtuu Suomessa jatkuvasti. Näin sanovat sekä vähemmistöihin kuuluvat suomalaiset että heitä työssään kohtaavat poliisit. Asia nousee esiin myös Long Playn lukemassa, poliisien salaisessa Facebook-ryhmässä. Sen sisältö on hyvin rasistista, vaikka poliisijohto puhuu julkisuudessa nollatoleranssista.

Satunnaistarkastus

Vietnamilainen Hien tuli Suomeen töihin kynsistudioon. Hän paiski vuoden töitä ilman palkkaa, synnytti lapsen ja pakeni lopulta työnantajiltaan. Suomessa arvioidaan olevan jopa satoja ihmiskaupan uhreja, mutta valtaosa tapauksista ei koskaan tule julki. Hienin ja hänen miehensä hyväksikäyttötapaus eteni käräjille ja muutti suomalaista oikeuskäytäntöä.

Serkkuni, ihmiskauppias

Kaksi vuotta sitten suomalainen nainen kirjoitti kirjeen Sveitsiin. Se alkoi: ”Täten esitän pyynnön, että Dignitas-järjestö aloittaisi avustetun itsemurhan valmistelut kanssani.”

Vakavasti sairas ihminen ei Suomessa saa lääkäriltä kuolinapua. Vaihtoehtoina ovat kuoleman odottaminen, itsemurha tai avustettu kuolema ulkomailla. Suomen laki ei kuitenkaan erikseen kiellä kuolinapua. Laki on monilta osin samanlainen kuin Sveitsissä, jonne matkustetaan kuolemaan eri puolilta maailmaa. Yksikään lääkäri ei kuitenkaan ole testannut lakia, koska oikeusoppineetkaan eivät ole varmoja, mitä siitä seuraisi.

Lähtö

Kolmikymppinen vihreä feministi Kauniaisista haki kunnanjohtajaksi keskustan sydänmaille Kittilään – ja sai pestin.

Kaikki meni hyvin, kunnes Anna Mäkelä puuttui kunnan oman pojan bisneksiin Levillä. Hiihtohissihankinnasta kasvoi valtataistelu, joka ulottui pienestä pohjoisen kylästä valtakunnan tasolle, nykyiseen valtiovarainministeriin Antti Rinteeseen asti.

Antti Järvi on Long Playn päätoimittaja. Hän on toimittaja ja tietokirjailija, joka kirjoittaa mielellään kulttuurin ja sosiaalipolitiikan aiheista. Häneltä on ilmestynyt tietokirja Karanteeni – kuinka aids saapui Suomeen (Siltala 2014) yhdessä Hanna Nikkasen kanssa ja pamfletti Saa koskea (Tammi 2010) yhdessä Tommi Laition kanssa.

Miksi minä juon

Kuuntele missä ja milloin haluat

Other podcasts you might like ...