App Store

Google Play

NO - Details page - Device banner - 894x1036

Astu tarinoiden maailmaan

Kuuntele missä ja milloin haluat

Anu Silfverberg

Long Play julkaisee tutkivaa journalismia, laajoja reportaaseja, henkilökuvia, esseitä ja muita pitkiä juttuja digitaalisessa muodossa.

Long Playn jutut ovat pidempiä kuin lehtiartikkelit mutta lyhyempiä kuin kirjat. Niiden kirjoittajat käyttävät aiheidensa parissa kuukausia, joskus jopa vuosia. Long Play haluaa julkaista vain parasta mahdollista journalismia: siis juttuja, joiden faktat on tutkittu tarkkaan, joiden tarina imaisee mukaansa, ja jotka lisäävät lukijansa ymmärrystä maailmasta.

Long Play

Nuoret korkeakoulutetut aikuiset ovat huolissaan mielenterveydestään ja pärjäämisestään, vaikka tilastojen mukaan juuri heillä pitäisi mennä oikein hyvin. Mistä millenniaalien ahdistus kumpuaa?

Stressiä, kiirettä, ahdistusta, näköalattomuutta, pakkomielteistä suorittamista ja loppuun palamisia. 28-vuotias toimittaja Oskari Onninen kuulee huoli- ja stressipuhetta ympärillään päivittäin eikä ymmärrä, mikä hänen ikätovereitaan vaivaa. Heillähän pitäisi olla asiat paremmin kuin hyvin, ainakin jos tilastoihin on uskominen. Tutkijat selittävät nuorten aikuisten ahdinkoa monilla eri tekijöillä – yksi niistä on internet, joka on tehnyt elämästä jatkuvaa vertailua ja kilpailua.

Tarpeettomia ihmisiä

Kesällä toimittaja Juha Kauppisen postilaatikkoon ilmestyi kirjekuori, jossa oli muistitikku. Se sisälsi Talvivaaran kaivosta koskevat poliisin esitutkintapöytäkirjat – 4 500 sivua tulenarkaa materiaalia, johon toimittajat eivät olleet aiemmin päässeet käsiksi. Kauppinen peruutti kesälomansa ja ryhtyi lukemaan. Hänelle selvisi, että ympäristöongelmat olivat olleet kaivoksen johdon tiedossa alusta alkaen, mutta niistä ei piitattu. Kauppinen myös tapasi Talvivaaran entisiä työntekijöitä, jotka puhuvat nyt julkisuudessa ensimmäistä kertaa. Heidän mukaansa Talvivaaran prosessi ei ole koskaan toiminut.

Nopeammin, syvemmälle, tuhoisammin

Kaksi vuotta sitten suomalainen nainen kirjoitti kirjeen Sveitsiin. Se alkoi: ”Täten esitän pyynnön, että Dignitas-järjestö aloittaisi avustetun itsemurhan valmistelut kanssani.”

Vakavasti sairas ihminen ei Suomessa saa lääkäriltä kuolinapua. Vaihtoehtoina ovat kuoleman odottaminen, itsemurha tai avustettu kuolema ulkomailla. Suomen laki ei kuitenkaan erikseen kiellä kuolinapua. Laki on monilta osin samanlainen kuin Sveitsissä, jonne matkustetaan kuolemaan eri puolilta maailmaa. Yksikään lääkäri ei kuitenkaan ole testannut lakia, koska oikeusoppineetkaan eivät ole varmoja, mitä siitä seuraisi.

Lähtö

Yhdysvallat sulkee enemmän ihmisiä vankiloihin kuin mikään muu valtio. Nyt tuomioita halutaan kohtuullistaa. Pehmeämpää linjaa ajaa jopa presidentti Donald Trump.
Kalifornialainen Miguel Quezada oli 16-vuotias, kun hänet pidätettiin epäiltynä murhasta. Tuomio tuli pahimpaan mahdolliseen aikaan, 1990-luvun lopulla, jolloin Yhdysvaltain rikoslait olivat ankarimmillaan: alaikäisiäkin tuomittiin elinkautiseen ja jopa kuolemaan. Quezada istui vuosikausia täpötäydessä vankilassa, joka on tunnettu vartijoiden väärinkäytöksistä ja rasismista. Viime kesänä hän pääsi ehdonalaiseen vapauteen. Ilman poliitikkojen linjanmuutosta hän olisi istunut sellissään 2040-luvulle asti.

Yksi miljoonista

Kolmikymppinen vihreä feministi Kauniaisista haki kunnanjohtajaksi keskustan sydänmaille Kittilään – ja sai pestin.

Kaikki meni hyvin, kunnes Anna Mäkelä puuttui kunnan oman pojan bisneksiin Levillä. Hiihtohissihankinnasta kasvoi valtataistelu, joka ulottui pienestä pohjoisen kylästä valtakunnan tasolle, nykyiseen valtiovarainministeriin Antti Rinteeseen asti.

Antti Järvi on Long Playn päätoimittaja. Hän on toimittaja ja tietokirjailija, joka kirjoittaa mielellään kulttuurin ja sosiaalipolitiikan aiheista. Häneltä on ilmestynyt tietokirja Karanteeni – kuinka aids saapui Suomeen (Siltala 2014) yhdessä Hanna Nikkasen kanssa ja pamfletti Saa koskea (Tammi 2010) yhdessä Tommi Laition kanssa.

Kittilä

Amerikkalainen politiikka on muuttunut parissa sukupolvessa lähes tunnistamattomaksi. Tommi Uschanov kertoo, miksi.

Puoli vuosisataa sitten Yhdysvalloissa uskottiin, että suuret maailmankuvalliset intohimot kuolevat pois yhteiskunnasta. Köyhyys, katkeruus ja epätasa-arvo katoavat, koska niiden hävittäminen on poliitikkojen päätavoite ja heillä on kansan vahva tuki. Eurooppaa kehotettiin jopa ottamaan mallia amerikkalaisten kiihkottomuudesta ja yhteistyöhalusta. Yhdysvalloista ei kuitenkaan koskaan tullut hyvinvointivaltiota. Aatteellisten ristiriitojen kiihkeys on lamaannuttanut koko poliittisen päätöksentekokoneiston. Kansalaisten luottamus valtiovallan hyvään tahtoon on romahtanut.

Tommi Uschanov (s. 1975) on helsinkiläinen tutkija ja kääntäjä. Hän on opiskellut filosofiaa Helsingin yliopistossa, toiminut monissa kustannusalan tehtävissä sekä avustanut sellaisia lehtiä kuin Nuori Voima, niin & näin, Image, Yliopisto ja Analysis and Metaphysics. Nykyään hän kirjoittaa lisäksi kolumneja muun muassa Helsingin Sanomiin. Hän on aiemmin julkaissut teokset Mikä vasemmistoa vaivaa? (2008), Suuri kaalihuijaus: kirjoituksia yhteiskunnallisesta tietämättömyydestä (2010) sekä Miksi Suomi on Suomi (2012).

Tämä on Amerikka

Idean piti olla loistava: suomalainen Salora päätti 1970-luvun puolivälissä valloittaa rotusortoa harjoittaneen Etelä-Afrikan markkinat. Yhtiö rakensi televisiotehtaan rajan taakse Swazimaahan ja lähetti sinne työntekijät Suomesta. Holtittomasti johdettu retki holtittomasti johdettuun valtioon epäonnistui täydellisesti. Long Play matkasi Saloran jäljille Swazimaahan ja tapasi kuninkaan entisen neuvonantajan, timantteja myyvän suomalaisen kunniakonsulin sekä televisioasentaja Tulosen, joka jäi Afrikkaan, kun tehtaan muu väki palasi pohjoiseen.

Maassa maan tavalla

Kun nelikymppinen pariskunta kuuli, että heidän kauan toivomansa vauva syntyisi vammaisena, kumpikin vaihtoehto – synnytys tai abortti – tuntui vaikealta. Päätös oli kuitenkin tehtävä. Myöhäisillä raskausviikoilla tehdyt abortit ovat lisääntyneet sikiöseulontojen yleistyttyä. Suomessa valtaosa raskauksista keskeytetään, kun sikiöllä todetaan Downin oireyhtymä. Maailmalla abortin vastustajat ovat nyt nostaneet Down-lapset aborttikamppailun keskiöön ja puhuvat rodunjalostuksesta. Ihmisoikeusjärjestöt varoittavat, että vammaisia käytetään keppihevosena.

Päätös

Kun Unkarin itsevaltainen pääministeri Viktor Orbán päätti hiljentää kriittisen lehdistön, hän sai hieman apua elokuvatähti Chuck Norrisilta. Orbán aloitti poliittisen uransa diktatuurin vastustajana. Yhdeksässä vuodessa hän on tehnyt Unkarista maan, jossa pääministerin puolue voi päättää yksin kaikesta. Tiedotusvälineet toistavat uskollisesti hallituksen propagandaa, ja katujen varsilla on valtion maksamia mainoksia, joissa syytetään suursijoittaja George Sorosia ja Euroopan unionia unkarilaisten vastaisesta salajuonesta. Mitä Unkarissa oikein tapahtuu?

Vaientaminen

Raimo Liukkonen oli töissä lihatiskillä. Iltaisin hänestä kuoriutui kaikkien rakastama drag-tähti Mummo. Sitten hänet surmattiin. 1980-luvulla homomiehiin kohdistuvat väkivaltarikokset yleistyivät maailmalla, myös Suomessa. Helsingissä tapettiin runsaan kolmen vuoden aikana kolme miestä, joiden surmaa poliisi ei ole koskaan selvittänyt. Sitä ennen sekalainen joukko viinuria, turkkuria ja parturi-kampaajaa perusti Suomen ensimmäisen drag show’n. Se nousi hillittömään suosioon ja kiersi ympäri maata. Mummon kuoleman jälkeen kaikki hiipui. Hänen ystävänsä miettii yhä, miksi hänet tapettiin.

Mummo on murhattu!

Paula Sallinen

Vietnamilainen Hien tuli Suomeen töihin kynsistudioon. Hän paiski vuoden töitä ilman palkkaa, synnytti lapsen ja pakeni lopulta työnantajiltaan. Suomessa arvioidaan olevan jopa satoja ihmiskaupan uhreja, mutta valtaosa tapauksista ei koskaan tule julki. Hienin ja hänen miehensä hyväksikäyttötapaus eteni käräjille ja muutti suomalaista oikeuskäytäntöä.

Serkkuni, ihmiskauppias

Serkkuni, ihmiskauppias

Kuuntele missä ja milloin haluat

Other podcasts you might like ...